Toimivat Seniorit ry:n julkaisuja 7 (2011)

Liikanen, Pirkko

KERROSTALOSSA ASUVIEN SENIOREIDEN PALVELUJEN TARVE JA TARJONTA. Espoo: Toimivat Seniorit ry:n julkaisuja 7 (2011)

TIIVISTELMÄ

Tämän selvityksen lähtökohtana oli kartoittaa kerrostalossa asuvien senioreiden halua osallistua pienryhmien toimintaan kotinsa lähiympäristössä.  Sosiaalinen toiminta yhdistettiin yleisen hyvinvoinnin perustana fyysisiin, psyykkisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin voimavaroihin sekä palvelujen tarpeisiin ja saantiin.

Selvitys suoritettiin haastatteluna ja kyselynä. Kohderyhmänä olivat paikallisesti toimivan Toimivat Seniorit ry:n 30 jäsentä, joista 15 senioria asui yksin kotonaan ja 15 parisuhteessa. Seniorit ryhmiteltiin myös kerätyn aineiston perusteella kolmeen ryhmään GO GO, SLOW GO ja NO GO – ryhmiin.  Haastateltujen senioreiden ikä vaihteli 63 vuodesta 101 vuoteen.

Fyysisiltä voimavaroiltaan seniorit olivat hyväkuntoisia, vaikka koko aineistossa oli vain kolme senioria, joilla ei ollut yhtään sairautta. Verenpaine oli yleisin lääkitystä vaativa sairaus. Eniten toimintaa ja liikkumista estivät liikkumisongelmat (selkä, lonkat, polvet).  Avun tarve kohdistui lähinnä ulkopuolelta saatavaan siivoukseen.  Psyykkiset voimavarat olivat hyvät.  Seniorin psyykkisenä tukena toimi vertaistukiverkosto äkillisen avun tarpeen ilmaantuessa. Tukihenkilöt pyrittiin saamaan samasta rakennuksesta kuin missä seniori itsekin asui. Huolen aiheeksi nousi monella seniorilla taloyhtiössä tehtävä putkiremontti, miten selvitä remontin ja toisen asunnon kustannuksista?  Seniorit asuivat omistamissaan asunnoissa, mutta heidän työeläkkeitään nakersi vuosi vuodelta pienemmäksi ns. taitettu indeksi.  Sosiaalisilta voimavaroiltaan seniorit hallitsivat hyvin aikaisemman työelämänsä osaamista ja valmiuksia. He kuuluivat 71 erilaiseen järjestöön. Kolmen viimeisen vuoden aikana kaikki seniorit osallistuivat aktiivisesti Toimivat Seniorit ry:n toimintaan. Senioreiden voimavarat kertoivat varsin hyvästä hyvinvoinnista.

Halu osallistua erilaiseen yhdistystoimintaan noudatti kolmen edellisen vuoden toteutunutta osallistumista. Yleensä seniorit halusivat toimia niissä Toimivat Seniorit ry:n pienryhmissä, joissa he olivat ennenkin toimineet.  Haastattelua/kyselyä seuraavana vuonna Toimivat Seniorit ry tarjosi jäsenilleen 17 säännöllisesti toimivaa pienryhmää, joiden tapaamisiin seniorit käyttivät kaikkiaan 3728 tuntia. Eniten toimittiin tiistaikerhossa, retkillä ja pelaamalla yhdessä. 

Yksin asuvat seniorit tarvitsivat enemmän apua päivittäisissä toiminnoissa ja heillä oli enemmän sairauksia kuin parisuhteessa olevilla senioreilla.  Naapurit kuljettivat yksin asuvia senioreita useammin kuin parisuhteessa olevia senioreita. Pari suhteessa olevat seniorit liikkuivat taas kodin ulkopuolella enemmän ja tarvitsivat vähemmän seuraa ulkoiluun, kaupassa käyntiin, kulttuuririentoihin ja harrastuksiin kuin yksin asuvat.  Yksin asuvat seniorit saivat enemmän apua kuin parisuhteessa asuvat seniorit, lapsiltaan, sukulaisiltaan, ystäviltään ja naapureiltaan. Yksin asuvilla senioreilla oli heikommat fyysiset voimavarat kuin parisuhteessa asuvilla senioreilla.

Yksin asuvat senioreilla oli enemmän osaamisalueita kuin parisuhteessa olevilla senioreilla. Pelkoja esiintyi jonkin verran vähemmän parisuhteessa asuvilla kuin yksin asuvilla senioreilla.  Eniten pelättiin kaatumista.

Yksin asuvat seniorit kuuluivat useammin järjestöihin kuin pari suhteessa asuvat seniorit. Yksin asuvat seniorit halusivat osallistua useammin kuin parisuhteessa asuvat Toimivat Seniorit ry:n pienryhmätoimintaan.  Kun yksin asuva seniori halusi osallistua keskimäärin kuuden pienryhmän toimintaan, niin parisuhteessa asuva seniori halusi osallistua vain kahteen eri ryhmään. Parisuhteessa asuva seniori halusi osallistua yksin asuvaa senioria useammin tapahtumiin: itsenäisyyspäivän viettoon, työpajoihin ja seminaareihin, vierailuihin ja talkoisiin.

GO GO ja SLOW GO -seniorit tarvitsivat vähemmän apua päivittäisissä toiminnoissa ja heillä oli vähemmän sairauksia kuin NO GO senioreilla. Kaikki ryhmät käyttivät julkista liikennettä, SLOW GO seniorit useammin kuin GO GO  - tai NO GO – seniorit. GO GO – seniorit ajoivat useimmin omalla autolla kuin SLOW GO – ja NO GO – ryhmät.   Naapurit kuljettivat eniten GO GO ja SLOW GO – ryhmien jäseniä. Ulkopuolista apua tarvitsivat eniten NO GO – seniorit.  Seuran tarvetta esiintyi GO GO – senioreilla vähemmän kuin SLOW GO ja NO GO – senioreilla ulkoiltaessa, mentäessä kauppaan, kulttuuririentoihin tai harrastuksiin.  Suurin seuran tarve oli NO GO – senioreilla. NO GO – senioreilla oli heikommat fyysiset voimavarat kuin SLOW GO ja GO GO – senioreilla.

GO GO – seniorit kuuluivat useammin kansalaisjärjestöihin kuin SLOW GO – seniorit. GO GO – seniorit olivat aktiivisempia kuin SLOW GO – ja NO GO – seniorit halukkuudessa osallistua pienryhmien toimintaan.

Toimivat Seniorit ry järjesti pienryhmätoiminnan lisäksi seniorijäsenilleen erilaisia innovatiivisia kokeiluprojekteja: Omnian ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoiden työharjoittelun senioreiden kotona, ”Sukupolvet yhdessä” perheleirin ja tietokonetaitojen vahvistamiseksi kurssin ”Internet – bittitiedon kaatopaikka ja alamaailma” skypen välityksellä. Lisäksi jäsenille tarjottiin mahdollisuutta osallistua kuvakirjan tekokurssille ja sosiaalisen median eri kokeiluprojekteihin, joihin osallistuvat yksin asuvat GO GO - seniorit useammin kuin parisuhteessa asuvat  ja SLOW GO ja NO GO - seniorit.

Seniorikulttuuri jakaantuu selkeästi yksin asuvien ja parisuhteessa asuvien kulttuuriin. Ryhmien tarpeet ja osallistuminen poikkeavat toisistaan.  Myös voidaan osoittaa, että GO GO -, SLOW GO – ja NO GO – senioriryhmillä on oma kulttuurinsa, tarpeensa ja osallistumishalukkuutensa ja -mahdollisuutensa.

Avainsanat: seniorikulttuuri, voimavarat, yksin asuva ja parisuhteessa asuva seniori, GO GO, SLOW GO ja NO GO – seniorit, palvelut

Takaisin julkaisut -sivulle

Takaisin etusivulle