Kutsu 10.2.2010
Naapuripäivä tulee Espooseen
- Tule mukaan ja tuo naapurisikin!
Tutustu naapuriisi, löydä läheinen! Suuri joukko ihmisiä ympäri maailman kokoontuu yhteen Euroopan Naapuripäivän merkeissä, tänä vuonna perjantaina 28. toukokuuta. Samalla useita kaupunkeja eri puolilta Suomea, mukana Espoo, lähtee ensimmäistä kertaa virallisesti juhlistamaan tapahtumaa.
Tapahtuman alullepanijoiksi kutsutaan nyt mukaan paikallistoimijoita ja asukasyhdistyksiä. Tule mukaan ja tuo naapurisikin! Naapuripäivä on helppo järjestää, ja jokainen voi tehdä siitä omanlaisensa. Tarvitaan vain hiukan intoa ja yhteishenkeä!
Naapuripäivän vietolla pyritään vahvistamaan asukkaiden paikallista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta. Tämän vuoden virallisena teemana on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, mutta tärkeintä on yhdessäolo ja naapurista välittäminen.
Yli 1 000 kaupunkia ja asuntoyhtiötä ovat tapahtuman virallisia kumppaneita.Vuonna 2009 Naapuripäivää vietti yli 9 miljoonaa ihmistä 30 maassa, mukana 20 EU-maata.
Lisätietoa ja ilmoittautumiset toimijaksi: Kulttuuripalvelut/aluekulttuurin palveluyksikkö, Leena Laitinen, leena.laitinen@espoo.fi tai puh. 046 8771904
Espoossa Naapuripäivän virallisia toimeenpanijoita ovat Espoon kaupungin kulttuuripalvelut ja Espoonkruunu oy.
Kansainvälinen naapuripäivä on Euroopan suurin kansalaistapahtuma. Lisätietoja osoitteesta www.european-neighbours-day.com
"Elämme paradoksaalista aikaa. Joskus on helpompi kommunikoida maailman toisella puolella asuvien henkilöiden kanssa kuin tervehtiä naapuria. Kaupungeissamme usein vallitsevan eristyneisyyden ja yksilöitymisen edessä Euroopan Naapuripäivä on tapahtuma, jossa annetaan mahdollisuus luoda kontakteja ja kehittää sosiaalisia suhteita. Se on tilaisuus tavata naapureita ja nauttia yhdessäolosta ja rikkoa kaupungeissa vallitseva anonymiteetti ja eristyneisyys." - Euroopan Naapuripäivän esittelystä
Toimivat Seniorit viettävät naapuripäivää 28.5.2010 Pilvilinnassa!
ELÄKELÄISTEN MUISTILISTA – varaudu vanhuuteen! (31.8.09 pl)
Tarvitset hyviä lähellä asuvia ystäviä (myös sinua nuorempia).
Vähintään yksi luotettava ja kärsivällinen omainen, joka hoitaa asioitasi ja pitää puoliasi.
Valitse luottohenkilöksesi ihminen, joka voi joustaa työajoissa ja saattaa sinua esim. pankkiin virka-aikana. Onko luottohenkilölläsi ajokortti ja auto? Kela korvaa osan lääkärimatkoista (omavastuu).
Sijoita laskut suoraveloitukseen.
Ryhdy säästämään. Jonain päivänä menosi ovat suuremmat kuin tulosi.
Valtuuta luotettava henkilö hoitamaan tiliäsi.
Pidä passisi ja henkilöllisyystodistuksesi ajan tasalla.
Otata itsestäsi varalle passikuvia.
Hoida terveyttäsi. Riittävä liikunta ja terveellinen ravinto! Kotihoito hoitaa lääkkeesi. Kuka vie sinut silmä- ja hammaslääkäriin, fysikaaliseen hoitoon, jalkahoitoon, kampaajalle jne.?
Tarvitset hyvän lääkärin viimeistään silloin, kun sinulle ryhdytään määräämään runsaasti ja yhteen sopimattomia lääkkeitä
Hanki hyvissä ajoin hyvä vaatevarasto ja jalkineet..
Yhteiskunnan tuet:
Millaisiin tukiin olet oikeutettu ja kuinka saat niistä tiedon. Kukaan ei yleensä kerro.
Kotikunnan kuljetuspalvelu ja mahdollinen hoitotuki Kelasta – omaishoitaja?
Kela: milloin lääkekustannusten raja ylittyy? Huolehdi itse rajan ylittymisestä. Sairaalamaksuilla on myös maksukatto. Selvitä se.
Asuminen:
Muuta ajoissa lähemmäksi omaisiasi, joiden on silloin helpompi hoitaa asioitasi.
Säilytä puhelin/kännykkä, avaimet ja silmälasit aina samassa paikassa!
Tee puhelinmyyntikielto ja kaupustelukielto
Varaudu ajoissa siirtymiseen kotihoidosta palvelu- tai laitosasumiseen (taloudellinen tilanne ja järjestelyt paikasta toiseen).
Elettyäsi riittävän kauan, voit joutua luopumaan joistakin etuuksista.
Siivousseteli pätee kotona ja palvelutalossa, mutta ei tehostetussa palveluasumisessa.
Porinapiiri 31.8.2009/ Toimivat Seniorit ry/ http:/www.toimivatseniorit.palvelee.fi
(31.8.09 pl)
Ajankohtaista 2.12.2008
Senioriliike ja Eläkekapina toimintaa eläkeläisten puolesta
http://www.senioriliike.fi
Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa oltiin perustamassa uutta, sitoutumatonta Senioriliikettä tiistaina 2.12.2008. Se toimii ikääntyvien ja vanhuksien oikeuksien puolesta. Luentosali oli tupaten täynnä huolestuneita eläkeläisiä, kansalaisaktiiveja ja toimittajia, joita oli kutsunut koolle entinen toimittaja Anna-Liisa Mikkelä. Prof. Sirkka-Liisa Kivelä mainitsi avauspuheessaan, että hän oli pelännyt vielä aamulla, että paikalle ei tulisi ketään, mutta Yleisradion Aamu tv kertoi tapaamisesta ja saavutti vanhuudesta kiinnostuneet ihmiset.
Vanhukset syrjäytettiin nykyisessä hallitusohjelmassa. Tästä johtuu, että ikäsyrjintää esiintyy prof. Sirkka-Liisa Kivelän mukaan valtion ja kuntien toimenpiteissä, jotka koskevat teknologiaa, ympäristöä, elinikäistä oppimista, kulttuuripalveluja, sosiaalisissa ja terveyspalveluissa, valtuustoissa ja eduskunnassa. Vanhusten asema suomalaisessa yhteiskunnassa ei täytä perustuslaissa asetettuja vaatimuksia, toteaa Kivelä ja jatkaa, lukumääräisesti he edustavat n. 17 % Suomen kansasta. Maassa tarvitaan valtakunnallista vanhusasiamiestä.
Nykyisessä tilanteessa on runsaasti epäkohtia, joiden johdosta vanhukset syrjäytyvät ja jäävät heitteille Hyvin usein virkamiehet vähättelevät vanhusten valituksia sanomalla: ”Ei kuule meille.” Siihen valitus sitten jää. Kansanedustaja Tarja Tallqvist kertoi, että monet vanhukset riutuvat kirjaimellisesti paskassa. Heidät lukitaan turvallisuuden nimissä omiin koteihinsa ja sähköt katkaistaan, Vanha ihminen alistuu. Hän ei kehtaa valittaa. Eikä hän enää siinä tilanteessa jaksa osallistua ja vaatia oikeuksiaan ja apua. Suomalainen köyhyys on lähes miljoonan eläkeläisen köyhyyttä. Perustettava Senioriliike olisi
· epäpoliittinen
· yleishyödyllinen
· turvallisen ikääntymisen ja vanhuuden edistämistä laaja-alaisesti.
Vanhuuden pitäisi olla iloinen asia, jota odotetaan. Senioriliike keskittäisi toimintaansa vanhusten edunvalvontaan tiedottamalla, antamalla lausuntoja, tekemällä aloitteita, ja perustamalla asiantuntijaverkkoja. Nyt edessä on virallinen järjestäytyminen, jota varten perustettiin oma työryhmä. Kokous toi esiin useita mielenkiintoisia näkökohtia, mutta ongelmaksi jää, että se toimisi lähinnä valtakunnallisena kattojärjestönä, jonka toiminta suuntautuisi ensisijaisesti korjaamaan julkisen sektorin: valtion ja kuntien toimia. Kaikki toiminnat julkisella sektorilla ovat poliittisia ja niihin voidaan vaikuttaa poliittisesti.
Täytyy toivoa, että Senioriliike kolmannen sektorin edustajana toimii niin tehokkaasti poliittisten organisaatioiden kanssa yhteistyössä, että todellisia tuloksia saadaan. Kolmannessa sektorissa toimii lukemattomia pieniä järjestöjä ja ryhmiä, jotka ajavat samaa asiaa, mutta ehkä konkreettisemmin kuin Senioriliike ainakin sen synty vaiheessa.
Tällainen kolmanteen sektoriin perustettava toinen yhdistys oli kokouksessa ”Eläkekapinan” edustaja. Eläkekapina toimii ainoastaan kolmen asian puolesta:
· eläkeyhtiöiden varat on saatava toimimaan eläkeläisten hyväksi,
· taitettu indeksi on saatava poistetuksi
· eläkeläisten verotus on saatava kuntoon
Toimivat Seniorit ry (www.toimivatseniorit.palvelee.fi) taas näkevät, että ratkaisut ovat ikäihmisten omissa käsissä. He ovat paikallisia toimijoita. Uusia kulttuurisia malleja voidaan kehittää siirtämättä vastuuta koko ajan poliittisten toimijoiden ja viranomaisten harteille. Vanhoja tarkastellaan heidän aloitteissaan ja toimenpiteissään usein vain objekteina ja yhteiskunnallisina taakkoina. Tämä näkemys toistuu median kirjoituksissa.
Tällöin unohdetaan, että vanhoilla on todellista valtaa.
· Vanhenevalla väestöllä on poliittista valtaa. Tulevissa vaaleissa äänestäjien enemmistö on yli 50 vuotta vanhoja.
· Heillä on myös taloudellista valtaa. Ensi kertaa Suomen historiassa vanhenevat ihmiset jättävät perintöjä läheisilleen. He kykenevät myös auttamaan omia, elossa olevia omaisiaan ja lapsiaan ja lapsenlapsiaan.
· Seniorit ovat myös hyviä kuluttajia. He ovat luomassa uusia, innovatiivisia liikeyrityksiä ja käyttävät tehokkaasti uutta teknologiaa turvallisuutta ja kommunikaatiota vahvistamaan.
· Heillä on eliniän tuomaa sosiaalista ja kulttuurista valtaa. Heillä on tarvittaessa voimakas yhteisöllinen identiteetti, jonka avulla voidaan luoda uusia ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja.
· Vanhat ymmärtävät oman vastuullisen roolinsa kansalaisaktivisteina ja ovat valmiita osallistumaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi kaikkien hyväksi.
Uusia liikkeitä tarvitaan, kun vanhat organisaatiot ovat jämähtäneet paikoilleen ja eivätkä kehitä yhteiskuntaa sen kansalaisten tarpeiden kohtaamiseksi. Tervetuloa Senioriliike ja Eläkekapina ajamaan oikeudenmukaista yhteiskuntaa! Seuraava kokous 14.1.2009 klo 15 Kampin palvelutalo.
Toimivat Seniorit ry:n puolesta Helena Allahwerdi ja Pirkko Liikanen
|
